Nimittäin ompelu. Minä ja ompelukone ei oikein puhuta samaa kieltä, mutta sitkeällä yrittämisellä, huolellisella suunnittelulla (ai minä? heh... No, jonkinasteisella etukäteisajattelulla kuitenkin) ja ihan raa'alla Sisulla syntyi tämä:

486623.jpg

Ja kuvahan on taas kerran kaamea ja koko tekele aivan tuhannen rutussa (oikeasti nuo hihat esim. ei ole kierot), mutta milläs otat hyvän kuvan jonkun muotoisesta vaatteesta, jossa ei ole ketään sisällä? :/ No, jospa saisin siitä paremman kuvan otettua joku päivä.

Kyseisen vaatteen esikuva on tämä (Suuri Käsityö -lehti Parasta Vauvalle Kevät 1994):

486636.jpg

Muokkasin kaavaa aika runsaalla kädellä, yksipuolisen vinon vetoketjun muutin nepparikiinnitteiseksi kummaltakin puolelta avautuvaksi etupaneeliksi (aukeaa siis ihan lahkeensuita myöden), sivusaumoja ja lahkeita linjasin myös huomattavasti suoremmiksi, leveyttä en vain tajunnut vähentää tarpeeksi. Koko on olevinaan 62cm ja varmaan pituuden puolesta onkin. Materiaaliksi valitsin pintaan polyesterfleecen ja vuoriksi bambu-puuvillacollegen (luonnonvalkoinen). Lammas on valkeaa teddykangasta (vartalo), fleeceä (pää) ja tiheää siksakkia (jalat ja reunatikkaus). Alkuperäisessä materiaalina oli pääli- ja vuorikankaat ja niiden välissä vanu.

Virheitä on iiihan mahdottomasti ja joitain jouduin paikkailemaan ja tekemään kompromisseja, mutta pääosin olen kerrankin tosi tyytyväinen johonkin tekeleeseeni. Ja erityisen iloinen olen siitä, että sain jotain kivaa aikaiseksi nimenomaan ompelukoneella, jota oikeastaan kammoan aika tavalla. :) Edes anoppini (joka on käsityönopettaja) ei keksinyt negatiivista sanottavaa vauvan haalarista. *hehk*

-Daalia